Sepelvaltimotaudin komplikaatiot

Sydäninfarkti syntyy, kun sepelvaltimossa olevan kovettumapesäkkeen pinta repeää ja siihen syntyy verihyytymä. Verihyytymä voi tukkia suonen kokonaan tai se voi lähteä liikkeelle sepelvaltimopuustossa. Sydäninfarkti voi ilmaantua levossakin. Sydäninfarkti ilmenee usein aiemmin terveenä pidetyllä henkilöllä. Sydäninfarktit jaetaan sydänfilmimuutosten perusteella ns. st-nousuinfarkteihin ja non-st-nousuinfarkteihin. St-nousuinfarktissa koko suoni on tukossa. St-nousuinfarkteihin liittyy erityisen suuri vaara. Niinpä sen hoito onkin välitön pallolaajennus ja stenttaus, jos kardiologi on nopeasti saatavilla. Toinen vaihtoehto on liuotushoito. Non-st-nousuinfarktit hoidetaan alkuvaiheessa lääkkeellisesti sairaalatarkkailussa. Suuren vaaran potilaille tehdään muutaman päivän sisällä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja tarvittaessa pallolaajennus ja stenttaus. Sydäninfarkteihin liittyy hengenvaarallisten rytmihäiriöiden riski erityisesti muutaman ensimmäisen vuorokauden aikana.

Sydäninfarktiin sairastuu vuosittain Suomessa noin 25 000 ihmistä. Joka vuosi Suomessa kuolee sydäninfarktiin 13 000 ihmistä. Heistä puolet kuolee kotona tai matkalla sairaalaan. Loput kuolevat sairaalassa. Sairaalahoitoon ehtineistä ihmisistä 20 % kuolee ensimmäisen vuoden aikana. Näistä kuolemista puolet tapahtuu sairaalassa ollessa ja neljäsosa ensimmäisen hoitovuorokauden kuluessa. Sairastettu sydäninfarkti johtaa usein merkittävästi toimintakykyä heikentävään sydämen vajaatoimintaan.